torstai, 26. maaliskuu 2020

Toimia tarvitaan heti eikä ensi viikolla

Poikkeuslaki ja korona-kriisi on niin vakavia asioita monelle yritykselle, että välittömästi tulisi säätää laki, että poikkeusoloissa kaikki liikehuoneistojen vuokrat jäädytetään. Lukemattomissa yrityksissä liiketilojen vuokrat muodostavat merkittävän menoerän. Nyt olisi kaikkien osapuolen hyväksyttävä, että tässä kriisissä tulee takkiin jokaiselle ja yrittää ajatella asioita pidemmälle. Konkurssin tehnyt yrittäjä ei maksa enää liikehuoneiistostaan vuokraa kriisin jälkeen. Kohtuullisen tyytyväisiä saa näinä aikoina olla ne yrittäjät joiden kulurakenne muodostuu pääosin muuttuvista kuluista jolloin toiminnan pysäyttäminen pysäyttää myös isommat kulut eikä konkurssi uhkaa heti. Monessa palvelualan yrityksessä vuokrat on merkittävä kiinteä kuluerä ja nyt jos koskaan pitäisi heti säätää laki joka estää vuokranantajaa perimästä vuokraa poikkeusolojen ajan.

Ennustetaan, että kriisi kestäisi viruksen osalta 4-6 kuukautta. Se on masentavan pitkä aika ja se tekee erittäin rumaa jälkeä monen ihmisen taloudesta ja seuraukset menee huomattavan pitkälle. Tämä kriisi opettanee meille katkeralla tavalla sen millainen symbioosi yritysten ja työntekijöiden välillä on. Ei ole toista ilman toista ja siksi hyvinäkin aikoina tulisi ajatella yritysten elinvoimaisuutta. Murhe ja huoli on suurta koko länsimaisen yhteiskuntajärjestyksenkin osalta. Kriisi on niin poikkeuksellinen, että vertailukohtaa pitää hakea 30-luvun suuresta lamasta. Kriisi on vasta aluillaan ajallisesti ja jo nyt ihmisiä on paljon lomautettuna. Toivon sanoja tarvittaisiin mutta tässä synkkyydessä niille on valitettavan vähän katetta. Aika meidät viisastaa ja toivottavasti myös pelastaa.

tiistai, 24. maaliskuu 2020

Epävarmuuden aika

Ulkonaliikkumiskieltoa taitaa olla edessä laajennetusti. Mielestäni ulkona liikkumiseen tulisi nimenomaisesti pyrkiä koska näinä aikoina karanteenissä olevien pää alkaa seota mikäli ovat neljän seinän sisällä. Virushan ei vaani puiston pusikossa vaan tarttuu lähikontakteissa ja jossain määrin pinnoilta. Sen sijaan voisi sakonkin uhalla vaatia, että ihmiset pitää toisiinsa esimerkiksi 5 metrin etäisyyden. Kauppoihin voitaisin laittaa vartijat jotka ojentavat ihmisiä kaupassa noudattamaan etäisyyttä. Tässä kaoottisessa tilanteessa joudumme kuitenkin olemaan hallitukselle armeliaampia kuin normaalisti sillä ratkaisut on nyt ruton ja koleran väliltä.

Edellinen bloggaukseni sijoittamisesta aiheuttaa jo tänään hieman ristiriitaisia tuntemuksia. Tietenkin on hyvä uskoa huomiseen ja nähdä mielessään jo nousun aika kun asiat palaavat ennalleen. Toisaalta elämme nyt maailmansotien jälkeistä suurinta ihmiskuntaa kohdannutta kriisiä. Virus varmasti voitetaan kun ihmisille kehittyy laumasuoja tai rokotteet saadaan, mutta on täysin epäselvää miten käy taloudelle. Talouden kautta koko länsimaista hyvinvointia voi uhata peruuttamaton kriisi. Maailmassa on velkaa uskomattomia määriä ja esimerkiksi Italian velkaa pidettiin uhkana eurolle jo ennen korona-kriisiä. Useimmissa talouskriiseissä tulee puhkaistuksi jokin finanssipuolen kupla. Nyt kriisissä on ensiksi realitalous joka todennäköisesti muuttuu finanssikriisiksi. Kun pankit lakkaavat luottamasta toisiinsa ja konkurssiaalto pyyhkäisee yli, ollaan niin sanotusti jännän edessä. Samaan aikaan seuraa massatyöttömyys. Aiheuttaako tämä kaikki yhdessä vielä sen, että ihmiset ovat kaduilla mailojen kanssa ja siirrymme anarkiaan ainakin joissakin maanosissa?

Todennäköisesti maailma tulee näyttämään hyvin erilaiselle tämän kriisin jäälkeen. Ajataanko läpi joitain kansainvälisiä lakeja? Onko euroa valuuttana enää olemassa? Onko tehtaille enää tarvetta? Syttyykö sotia vai ajaako selviytymisvietti ihmiset kaduille rikkomaan liikkeiden laseja ja anastamaan tavaraa? Olemme niin suurien kysymysten äärellä, että henkilökohtaiset asiat ja epävarmuus tuntuvat niiden edessä mitättömiltä. Oma vajavainen näkemykseni on, että rajoituksia ei tulisi säätää lisää ainakaan kovalla kädellä koska jos talous kaatuu niskaan, sen seurauksena tulee vielä rumempaa jälkeä kuin mitä itse viruksesta tulee ennen sen katoamista.

maanantai, 23. maaliskuu 2020

Sananen sijoittamisesta

Koronakriisi tuottaa inhimillistä kärsimystä maailmaan. Moni menettää henkensä ja luultavasti moni ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin eikä lisääntyneet itsemurhatkaan olisi mikään yllätys. Elämää kannattaa kuitenkin ajatella kaikesta huolimatta pidemmälle. Siksi muutama ajatus sijoittamisesta.Osakkeet ovat laskeneet tuntuvasti ja kaikella todennäköisyydellä ne laskee edelleen. Korona laukaisi sen mikä olisi tapahtunut joka tapauksessa. Takana on yksi historian vahvimpia kasvun kausia mitattuna osakkeiden arvostuksella. Ihmisen mieli on siitä erikoinen, että moni uskaltaa sijoittaa silloin kun takana on pitkä kasvun kausi, mutta pelkäävät sijoittaa silloin kun romahdus on tapahtunut. Pohjalta on kuitenkin aina ollut matka ylöspäin ja huipulta alaspäin.

Jossitellaan hieman. Jos olisi oivaltanut sijoittaa finanssikriiisin 2008 pohjilla rahojaan OMX Helsinki 25 - indeksin mukaisesti ja myynyt omistuksensa 10 vuotta myöhemmin, olisi noin 2,5 kertaistanut sijoitusvarallisuutensa. Nyt alkanut kriisi ei tietenkään ole samanlainen koska viimeisessa romahduksessa oli kyse finanssikriisistä ja nykyisessä kriisiin ajatui ensin realitalous ja sitä seurannee perässä finanssikriisi. Onkin täysin mahdotonta ennustaa miten syvä ja pitkä lama on edessä. Kaikista kriiseista on kuitenkin tähän mennessä selvitty joten eiköhän tästäkin.

Toisinaan ihmettelen miksi kokeneet ja suuretkin sijoittajat istuvat omistuksensa päällä romahdukseen saakka. Nykyinen romahdus ei tullut yllätyksenä. Viimeiset pari vuotta olemme saaneet lukea yhtenään valistuneita arvioita siitä miten romahdus on tulossa lähiakoina. Mikäli sijoittaja on yhtään perehtynyt markkinoiden syklisyyteen ja aiempiin romahduksiin, hän on voinut päätellä jo kuluneen nousun pituudesta, että omistuksia kannattaisi vähentää. Nähdäkseni on parempi menettää muutaman vuoden keskimääräisen tuoton ja myydä ajoissa, kuin ottaa iskua laskusta. Varat voidaan sijoittaa uudelleen kun romahdus on tosiasia.

Useimmat romahdukset ovat olleet V-muotoisia. Nyt jää nähtäväksi tuleeko tästä romahdukdesta L-muotoinen. Mikäli tulee, se voi olla erinomaista aikaa nille onnekkaille jotka eivät menetä tuloja romahduksen aikana ja voivat tehdä pidemmän aikaa ostoja edullisesti. Osakkeiden ostamista romahduksen tultua ei voi nähdä minään moraalisena ongelmana koska kurssit ovat sinusta riippumatta romahtaneet. Ketään ei kuitenkaan pidemällä aikavälillä auta se että yksilö jättää hyödyntämättä mahdollisuuden kasvattaa varallisuuttaan. Jokainen yksilö joka saa tuottoa yhtiöiden kasvusta vähentää tarvetta käyttää  sosiaalietuuksia tulevaisuudessa.

Kysymys siitä milloin olisi oikea aika ostaa osakkeita onkin sitten vaikeampi. Hyvin todennäköisesti kurssit vielä puolittuvat nykyisestä. Ajoituksen ei kuitenkaan tarvi osua täysin nappiin koska pitkässä juoksussa sillä ei ole isoa merkitystä. Ostoja voi myös hajauttaa ajallisesti. Hyvät rahastot voivat olla hyvä valinta koska niissä saadaan hyvä hajautus. Jos ostaa yksittäisiä yhtiöitä niin pelkkää osakkeen hintaa ei kannata tuijottaa vaan katsoa hyvän taseen omaavia laatuyhtiöitä joiden liiketoiminta ei ole lamassakaan uhattuna.

 Osakeisiin sijoittavat rahastot ovat hyvä valinta sellaisille joilla ei ole aikaa tai osaamista arvioida  erillisiä yhtiöitä. Rahastot voidaan jakaa kasvuosuudellisiin ja tuotto-osuudellisiin rahastoihin. Kasvuosuudelliset rahastot sijoittavat saadut osingot verovapaasti uudelleen rahaston sisällä automaattisesti jolloin saadaan maksimoitua tuotto-odotus. Rahastoja on myös passiivisia ja aktiivisia rahastoja. Pankit tarjoavat käytännössä aina aktiivisesti hoidettuja rahastoja jotta pääsevät rahastamaan erilaisia palvelumaksuja asiakkaalta.  Passiiviset indeksirahastot ovat yleensä edullisempia ja antavat markkinoiden keskituoton maltillisella riskillä. Hakusanalla "indeksisijoittaminen" löytyy paljon hyvää tietoa mikäli aihepiiri on uusi. Aivan ensiksi kannattaa sijoittaa omaan osaamiseen ja tiedon hankkimiseen jotta vältytään isoimmilta virheiltä. Tätä blogia ei pidä ymmärtää kehoituksena sijoittaa. Jokaisen täytyy itse tietää uskaltaako tai haluaako ottaa riskiä. Kuitenkaan sellaista rahaa ei pitäisi sijoittaa jota uskoo tarvitsevansa kuluttamiseen muutaman vuoden tähtäimellä.

sunnuntai, 22. maaliskuu 2020

Kuinkahan meidän ja euroalueen käy?

Koronan laukaisema talouskiriisi on tosiasia. Kukaan ei vielä voi edes arvailla millaisia seurauksia tilanteesta koituu paitsi Suomelle myös koko Euroopalle. Suomikin tulee velkaantumaan kymmenillä miljardeilla ja se taas tarkoittaa mahdollisesti joskus koittavan nousunkin aikana kovia sopeutustoimia. Ehkä Suomi selviää mutta kuinkakohan on esimerkiksi Italian laita?

Jo reilu vuosi sitten ennen kriisiä oltiin huolissaan siitä millaisen uhan Italian velka aiheuttaa euroalueelle:

https://www.talouselama.fi/uutiset/italian-velka-on-merkittava-uhka-euroalueelle-imf-varoittaa-komissio-aloittamassa-sanktiomenettelyn-italiaa-vastaan/62d4b2a3-0360-4d4f-9068-a74cf4fc62dc

Toisinaan kuulee suhtauduttavan valtionvelkaan hyvin huolettomasti ja esitettävän, että valtionvelka on erilaista kuin yksityinen velka. Tottahan se onkin. Kun yksityinen ylivelkaantuu tai tekee konkurssin, se ei kosketa koko yhteiskuntaa ja sen palveluita kuten valtion ylivelkaantumisen kohdalla tapahtuu. Italian ja monien nyt vaikeuksiin joutuvien euromaiden maksukyvyttömyys voi koitua vielä koko euroalueen kohtaloksi tai ainakin meidän maksettavaksi.

Lähitulevaisuudessa punnitaan se, oliko euroon liittyminen Suomelle kirous vai siunaus. Joka tapauksessa nämä nyt elettävät ajat osoittavat, että viimekädessä kansallisvaltioita tarvitaan ja EU on kuolleena syntynyt idea koska viimekädessä meitä kiinnostaa oman elinympäristön pärjääminen. Keskushallintoinen liittovaltio voisi toteuttaa hyvin laajassa mitassa virheellisiä päätöksiä ja kokeilun hinnan maksaisi koko Eurooppa. Kansallisvaltioiden Euroopassa yksittäisten maiden politiikassa on erilaisia variaatioita ja tehdyt virheet koskettavat parhaimmillaan vain yhtä valtiota ja kokemuksesta voi oppia kaikki muut. Virheetkin on helpompi korjata jos ne on tehty pienemmässä mittakaavassa. Myös onnistumisia voidaan käyttää oman politiikan vertailukohtana.

Korona ei tee meistä impivaaralaisia mutta se voi herättää kansallisen itsetunnon korkealle monessa maassa. Se voi herättää myös huolehtimaan huoltovarmuudesta paremmin ja ymmärtämään esimerkiksi oman alkutuotannon merkityksen. Globaalius on hyvä renki mutta huono isäntä.

Pysytään terveinä ja yritetään oppia tästä.

torstai, 19. maaliskuu 2020

Tunnustus hallitukselle

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006445061.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=5&utm_source=tf-other&share=5243b5e1095e1db341463beb432075f3

Hallitus aikoo päästää yrittäjät väliaikaisesti työttömyysturvan pariin. Tosiasiahan on, ettei mitkään työttömyysrahat voi korvata yritystoiminnan menetyksiä mitä poikkeustilasta monille yrityksille aiheutuu, MUTTA on annettava tälle vääränkin väriselle hallitukselle tunnustus siitä, että se ei unohta kokonaan yrittäjiä.  Vaikka työttömyysraha ei pelastakaan vaikeuksiin joutuvia yrityksiä niin viestinä tuo on kuitenkin hieno, että hallitusta kiinnostaa yrittäjien kohtalo.

Kun tehdään oikeita ratkaisuja on silloin annettava myös tunnustusta vaikka muutoin kritiikkiä  paljon esitettäisiinkin. Näinä aikoina tärkeintä on yhtenäisesti kamppailla ongelmia vastaan eikä tehdä politiikkaa hankalilla asioilla. On erittäin arvokas asia, että hallitus ymmärtää millaisen iskun yrittäjien vaikeudet tekee yhteiskuntaamme. Ehkäpä tämä kriisi lisää myös kansallista yhtenäisyyttä.