Monia ihmisiä blogisti mukaan laskettuna on mietityttänyt paljon mikä tätä aikaa vaivaa. Usein tuntuu maailmaa seuratessa, että maailma on muuttunut hulluksi ja järjettömyys voittanut terveen järjen. Otetaan esimerkiksi sukupuolien määrä. Tiedämme, että biologisena tosiasiana niitä on olemassa kaksi. Transsukupuolisuus on olemassaoleva ilmiö jossa henkilö kokee dysforiaa ja haluaisi olla toisen olemassaolevan sukupuolen kehossa. Transsukupuolisuus ei siis ole sukupuoli itsessään vaikka niin jotkut haluavatkin esittää.  Puhutaan myös ns. muunsukupuolisista.  Jokainen yksilö voi samaistua mihin tahansa hahmoon tai kokea identiteetikseen lähes minkä tahansa, mutta olemassaolevien sukupuolien määrään se ei vaikuta koska sukupuoli on nimenomaan biologinen ja fyysinen tosiasia. Tietenkin on olemassa ihmisiä joiden sukupuoli on vaikeampi määritellä kuten esimerkiksi hermafrodiittien kohdalla, mutta tällöin on kyse kehityshäiriöstä eikä sukupuolesta itsessään. Tässä ajassa tätä iänikuista tosiasiaa on haluttu hämärtää vain ideologisista syistä vaikka jokainen joka hetken asiaa ajattelee, ymmärtää fiktion ja todellisuuden eron.

Intersektionaalinen feminismi on keinotekoinen järjestelmä joka näennäisesti pyrkii tasa-arvoon. Siinä ihmiset jaetaan uhripisteiden avulla eri lokeroihin niin, että ihmisen etninen tausta, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen jne vaikuttavat uhripisteiden määrään. Mitä enemmän uhripisteitä, sitä enemmän on syrjitty. Mitä vähemmän uhripisteitä sitä todennäköisemmin on sortaja. Tällainen ihmisiä polarisoiva kastijärjestelmä on hyvin kaukana todellisesta tasa-arvosta. Intersektionaalinen feminismi ainoastaan lisää rasismia ja vastakkainasettelua. Tietenkin on selvää että on olemassa ihmisryhmiä joita sorretaan taustansa vuoksi. Ratkaisu ei kuitenkaan ole keinotekoinen uhripistejärjestelmä vaan asenteiden muutos. Jos rasismi on nimenomaan sitä että erilaisia ihmisiä kohdellaan eriarvoisesti, niin miten järkevä ihminen voisi ajatella, että intersektionaalinen feminismi voisi vähentää rasismia koska se itsessään ON rasismia. Silti tässä ajassa intersektionaalista feminismiä kannatetaan vaikka se itsestäänselvästi on sekä järjetön että epätasa-arvoa lisäävä.

Taannoin käytiin naurettavaa keskustelua jopa siitä, tulisiko erään tuotemerkin logo vaihtaa koska logossa katselee mustan miehen kuva. Joidenkin mielestä jopa Eskimo-puikkojen nimi on rasistinen. Myös terve kansallismielisyys on haluttu demonisoida vaikka se on koko yhteiskuntamme kehityksen taustalla. Monen kokemus on, että maailma tuntuu muuttuneen hulluksi ja järki on kadotettu tai se on korvattu sokealla ideologialla.

Moni on etsinyt näille ja monille muille hullutuksille yhteistä nimittäjää.  Jussi Halla-aho piti Areenassa asiasta hyvin tiivistävän puheen jossa hän puhui kulttuurivallankumouksesta.  Halla-aho kertoo ongelmana sen, että yksilöt nähdään ainoastaan omien viiteryhmiensä kautta eikä yksilöinä. Tässä voi nähdä näennäisen ristiriidan siihen miten Halla-aho tai perussuomalaiset ajattelee maahanmuutosta mihin Keskustan edustaja jälkikeskustelussa viittaakin. Maahanmuutto on kuitenkin täysin eri kysymyksensä ja kontekstinsa. Eikä edes maahanmuutossa tiettävästi kukaan ajattele, että maahanmuuttajat eivät olisi yksilöitä. Maahanmuutto on kuitenkin poliittisesti ohjattua toimintaa jossa voi ja tulee asettaa tiettyjä standardeja missä yhteiskunnan etu huomioidaan. Siksi on välttämätöntä ottaa huomioon esim työllistymisen tai sopeutumisen ennuste. Huomioimmehan me kantasuomalaisten osalta erilaisia ryhmien ennusteita kuten esim. todennäköisyyttä syrjäytyä tai työllistyä jne ja pyrimme mukauttamaan politiikkaa sen mukaisesti.

Maahanmuutossa me emme kykene kohtelemaan jokaista tulijaa yksilönä emmekä me kykene kohtelemaan yksilönä edes suomalaisia kun puhutaan esim.  laista, verotuksesta, yksilöllisistä mielihaluista tai kaikkia koskevista säännöistä. Sen sijaan voimme kohdella yksilöitä yksilöinä esimerkiksi siten, että emme harjoita rasistista intersektionaalista feminismiä tai yritä lokeroida eri ihmisiä omiin muotteihinsa tai alaryhmiinsä. Kouluissakin on tarkoituksenmukaista ajatella että syötetään lapsille (kategorinen ryhmä) ruoaksi tänään kalapihviä ja perunoita koska emme voi tarjota jokaiselle lapselle juuri hänen haluamaansa sapuskaa. Kuitenkin kun puhutaan esim lapsen harrastuksista, pyritään huomioimaan hänen yksilölliset kiinnostuksen kohteensa. Kiteytetysti on siis tilanteita missä on pakollista ajatella joskus vaikka kokonaista kansakuntaa kategorisena ryhmänä ja tilanteita missä tulee huomioida yksilöllisyys. Tarkoituksenmukaisuus edellä ennen kaikkea.

 

Halla-ahon puhe:

https://www.youtube.com/watch?v=qUEMyf_92Fs