Koronan laukaisema talouskiriisi on tosiasia. Kukaan ei vielä voi edes arvailla millaisia seurauksia tilanteesta koituu paitsi Suomelle myös koko Euroopalle. Suomikin tulee velkaantumaan kymmenillä miljardeilla ja se taas tarkoittaa mahdollisesti joskus koittavan nousunkin aikana kovia sopeutustoimia. Ehkä Suomi selviää mutta kuinkakohan on esimerkiksi Italian laita?

Jo reilu vuosi sitten ennen kriisiä oltiin huolissaan siitä millaisen uhan Italian velka aiheuttaa euroalueelle:

https://www.talouselama.fi/uutiset/italian-velka-on-merkittava-uhka-euroalueelle-imf-varoittaa-komissio-aloittamassa-sanktiomenettelyn-italiaa-vastaan/62d4b2a3-0360-4d4f-9068-a74cf4fc62dc

Toisinaan kuulee suhtauduttavan valtionvelkaan hyvin huolettomasti ja esitettävän, että valtionvelka on erilaista kuin yksityinen velka. Tottahan se onkin. Kun yksityinen ylivelkaantuu tai tekee konkurssin, se ei kosketa koko yhteiskuntaa ja sen palveluita kuten valtion ylivelkaantumisen kohdalla tapahtuu. Italian ja monien nyt vaikeuksiin joutuvien euromaiden maksukyvyttömyys voi koitua vielä koko euroalueen kohtaloksi tai ainakin meidän maksettavaksi.

Lähitulevaisuudessa punnitaan se, oliko euroon liittyminen Suomelle kirous vai siunaus. Joka tapauksessa nämä nyt elettävät ajat osoittavat, että viimekädessä kansallisvaltioita tarvitaan ja EU on kuolleena syntynyt idea koska viimekädessä meitä kiinnostaa oman elinympäristön pärjääminen. Keskushallintoinen liittovaltio voisi toteuttaa hyvin laajassa mitassa virheellisiä päätöksiä ja kokeilun hinnan maksaisi koko Eurooppa. Kansallisvaltioiden Euroopassa yksittäisten maiden politiikassa on erilaisia variaatioita ja tehdyt virheet koskettavat parhaimmillaan vain yhtä valtiota ja kokemuksesta voi oppia kaikki muut. Virheetkin on helpompi korjata jos ne on tehty pienemmässä mittakaavassa. Myös onnistumisia voidaan käyttää oman politiikan vertailukohtana.

Korona ei tee meistä impivaaralaisia mutta se voi herättää kansallisen itsetunnon korkealle monessa maassa. Se voi herättää myös huolehtimaan huoltovarmuudesta paremmin ja ymmärtämään esimerkiksi oman alkutuotannon merkityksen. Globaalius on hyvä renki mutta huono isäntä.

Pysytään terveinä ja yritetään oppia tästä.