Liian harvoin kiinnitetään huomiota siihen mikä on verotetun rahan vaihtoehtoiskustannus. Ajatellaampa esimerkiksi ajoneuvoveroa joka maksetaan vuosittain ajoneuvosta. Tämä raha kilahtaa suoraan valtion kirstuun tuottamatta matkallaan lainkaan työtä ja hyvinvointia. Tietäen sen miten suurin osa kuluttajista toimii, voidaan ajatella, että mikäli ajoneuvoveroa ei maksettaisi lainkaan, niin tuskin tämä raha jäisi useimmille säästöön. Suurin osa käyttäisi säästyneen rahan kulutukseen ja palveluihin. Kun säästynyt raha kuluisi tuotteisiin ja palveluihin se parantaisi kuluttajan hyvinvointia ja tuottaisi suoraan sekä epäsuoraan paljon työtä ja kauppaa. Nyt ajoneuvovero kilahtaa vain suoraan valtion kassaan tuottamatta matkallaan lainkaan työtä ihmisille.

Virossa yritykset eivät maksa lainkaan veroa. Veroa maksetaan vasta kun varoja nostetaan omistajien omaan käyttöön. Tästä Viro saa valtavan kilpailuedun moniin muihin maihin verrattuna ja yritykset kokee Viron yrittäjäystävälliseksi maaksi jonne kannattaa sijoittaa toimintansa. Kun yrityksiä ei veroteta voi yritykset tehdä nopeammalla tahdilla ja isommalla omanpääoman osuudella investointeja joka ruokkii edelleen kasvua ja työllisyyttä. Tällä mallilla Viro hyötyy valtavasti.

Suomen osalta vaihtoehtoiskustannukseksi muodostuu se hinta ja ne menetykset jotka jäävät saavuttamatta vain siksi, että valtio haluaa verottaa vääristä paikoista ja liian ahnaasti. Jättäisikö yritykset sen rahan käyttämättä  joka olisi yrityksen tilllä ja jota ei heti verotettaisi? Tuskin, ne investoisi sen kasvuun joka synnyttäisi lisää työpaikkoja. Jos ne taas jotkut yritykset maksaisi ne omistajille, menisi niistä tuloveroa ja/tai pääomaveroa kuten menisi muutoinkin.

Edellisen hallituksen yhdeksi harvoista onnistumisista on osakesäästötili. Osakeksäästötilissä osakkeiden osinkoja ja/tai myyntejä ei veroteta lainkaan niin kauan kuin varat pidetään osakesäästötilillä. Tällöin säästäjä voi ostaa enemmän osakkeita koska välistä ei mene pääomaveroa osingoista tai myynneistä jolloin korkoa korolle-ilmiö pääsee tuottamaan isomman potin. Aikanaa kun omistaja myy omistuksensa pois hän maksaa veroa enemmän koska hänen omistuksensakin on suurempi koska valtio ei verottanut välistä mitään. Tässä hyötyy sekä piensijoittaja että valtio. Kasvuosuudellisissa rahastoissa on ollut sama veroetu jo aiemmin. Veroetu tosin on harhaanjohtava termi koska tässä mallissa verottaja saa enemmän lopulta kuten verotettavakin.

Samaan ajatteluketjuun voi liittää nykyisen ilmastohimoverottamisen. Kun teollisuudelle ja yksityisille ihmisille lisätään yhtenään ympäristöveroja, se vain ajaa teollisuutta muualle ja vähentää kansalaisten ostovoimaa joka kuihduttaa edelleen talouttamme. Kun kansa köyhtyy ilmastoverottamisen takia, he todennäköisesti ostavat vain enemmän esimerkiksi ulkomailta tuotettua ruokaa tai muita kulutustavaroita = päästöt lisääntyy. Kaiki tämä vain  siksi että edustamme maailman päästöistä promillen luokkaa mutta kunnianhimomme on tärkeämpää kuin järjen käyttö yhteiskuntamme hyväksi. Monia asiota pitäisi ajatella uudella tavalla mitä tulee politiikkaan.