Aborttia pidetään ihmisoikeutena ja sitä puolustellaan pääasiassa vain naisten oikeuksiin liittyvänä kysymyksenä. Jopa YK toteaa, että aborttien kieltäminen on ihmisoikeusloukkaus. Tällaiset väitteet eivät kestä minkäänlaista moraalifilosofista pohdintaa ja pyrin nyt perustelemaan miksi abortti ei voi olla ihmisoikeus.

Oikeus vai velvollisuus?

Siinä kohtaa kun nainen toteaa, että hänen ehkäisynsä ei ole 100% varma mutta suostuu sukupuoliyhteyteen, hän tekee valinnan riskistä tulla raskaaksi. Tässä kohtaa on toteutunut naisen oikeus tehdä valintoja. Mikäli riski realisoituu ja nainen tulee raskaaksi, hänelle syntyy  oikeuksien sijaan velvollisuuksia syntymätöntä lasta kohtaan jolla ei ole osaa eikä arpaa tämän äidin valintoihin. Meille syntyy muissakin asioissa haluamattamme velvollisuuksia elämässä. Esimerkiksi onnettomuuden sattuessa meillä on velvollisuus auttaa onnettomuuden uhria ja yksilönvapautemme ei käy perusteeksi sivuuttaa asiaa. Tuntuisi erikoiselle jos ohiajavan auton kuljettajan oikeus ehtiä syntymäpäiville ylittäisi onnettomuuden uhrin oikeuden saada apua.

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeuksia ei olla rajattu niin, että esimerkiksi nukkuvalla tai nukutettuna olevalla ei olisi ihmisoikeuksia. Myöskään vakavasti kehitusvammaisten ihmisoikeuksia ei olla rajoitettu. Tästä pääsemmekin kysymykseen milloin ihmisoikeudet alkavat? On kestämätöntä ajatella, että ihmisoikeudet alkaisi siinä kohtaa kun vauvan pää näkee päivänvalon ja vuorokautta aiemmin tällä ihmisen alulla ei olisi oikeuksia tulla suojelluksi. Abortti on mahdollista 12 raskausviikkoon saakka ja erityisillä syillä aina 20 raskausviikkoon saakka. Oheisessa kuvassa havaitaan 12 viikkoinen selvästi ihmiseksi tunnistettvaksi https://www.vau.fi/raskaus/raskausviikot/

Jos ihmisoikeuksien tehtävänä on suojella hyvää elämää niin millä perusteilla kehittymässä olevan vauvan elämän päättäminen olisi ihmisoikeuksien toteuttamista? YK:n ihmisoikeusjulistuksen kolmannessa artiklassa todetaan: ”Kullakin yksilöllä on oikeus elämään.” Millä perusteella syntymätön lapsi ei olisi yksilö? Voiko syntymättömän lapsen oikeudet elämään olla kiinni siitä myöntääkö toinen ihminen hänelle elämää jonka potentiaalissa hän on vahvasti kiinni?

Miehen ja lapsen oikeudet

Vaikka naisella on normaaleissa tilanteissa oikeus päättää omasta kehostaan on raskaana olevalle naiselle syntynyt oikeuksien sijasta myös velvollisuuksia. Ajatellaampa isää joka laiminlyö täysin oman vastuunsa lapsen huoltajana ja jättää kaiken vastuun yksin äidille koska ajattelee, että hänellä on oikeus juoda olutta ystäviensä kanssa. Eikö tällöin kaikki sano, että mies laiminlyö velvollisuuksiaan lastaan kohtaan? Täsmälleen samalla logiikalla myös naiselle on syntynyt velvollisuuksia raskaaksi tultuaan ja nämä velvollisuudet rajoittavat hänen oikeuksiaan.  Meillä ihmisillä ei voi olla vain oikeuksia ilman velvollisuuksia. Jos seksi nähdään oikeutena tulee seuraukset ymmärtää velvollisuuksina.

Jokseenkin kestämätöntä on ajatella, että vaikka lapsen alulle saattamiseen tarvittiin 50/50 osuuksilla sekä äitiä, että isää, olisi syntymättömän lapsen elämää koskeva kysymys ainoastaan naisen oikeuksia koskeva ihmisoikeuskysymys. Millä perusteella miehen oikeus lapseensa evätään täysin ja kokonaan vaikka kysymys on myös hänen lapsestaan? Se biologinen fakta, että nainen on pakotettu kantamaan lasta ensimmäiset 9 kuukautta, ei voi olla isän syy eikä biologisella seikalla voida evätä isän oikeuksia, kuten ei myöskään syntymättömän lapsen oikeuksia. Koska on mahdotonta toteuttaa samaan aikaan kolmen osapuolen ristiriitaisia toiveita, on mielestäni mentävä puolustuskyvyttömimmän ja syyttömän osapuolen ehdoilla. Joka tapauksessa on valittava kenen oikeudet ovat alisteisia jonkun toisen oikeuksille joten vaikuttaisi sille, että tilanteeseen syyttömän oikeudet tulee toteutua.

Adoptio

Molemmilla vanhemmilla on ensisijainen velvollisuus huolehtia lapsensa pärjäämisestä. Mikäli nämä vanhemmat ovat joko kyvyttömiä huolehtimaan lapsestaan tai laiminlyövät velvollisuuksiaan on heillä mahdollisuus antaa lapsi adoptioon. Ei ole kestävää perustelua sille miksi abortti olisi ainoa oikea mahdollisuus ratkaista tilanne pakenemalla velvollisuuksiaan. Vammaisen lapsen kohdalla abortti on kaikista monimutkaisin moraalinen dilemma. Jos abortti hyväksytään kun tiedossa on, että lapsi on vammainen, lähettää se jo olemassaoleville vammaisille ja heidän vanhemmilleen viestin, että vammaiset eivät elä ihmisarvoista elämää ja he eivät ole tervetulleita. Mielestäni tällainen viesti on täysin kestämätön koska varmasti moni vaikeastikin vammainen voi pitää elämästä.

Raiskaukset

Raiskaustapauksiin perustuva abortti tuntuisi kaikkein hyväksyttävimmälle koska äidillä ei ole osaa eikä arpaa raskauteensa. Toisaalta voidaan kysyä millä tavalla se vähentäisi syntymättömän lapsen oikeuksia joka on jokaisessa tilanteessa aivan yhtä syytön olemassaoloonsa.

Moraalinen dilemma

Aborttia kohtaan voidaan esittää kohtalaisen hyviä argumenttejä puolesta ja vastaan. Oma näkemykseni on se, että löytyy enemmän ja parempia argumenttejä sitä vastaan normaalien aborttien kohdalla. Erityistapauksissa tilanne on mutkikkaampi. Tarkoitukseni ei ole sanoa kysymyksessä mitään vedenpitävää absoluuttista faktaa koska kysymys on hyvin vaikea moraalinen dilemma. Se mitä haluan sanoa, on se että abortti ei missään olosuhteissa ole ainoastaan naisen oikeuksiin liittyvä ihmisoikeuskysymys. Tällaisena sitä kuitenkin pyötään yleensä tuodaan. Monimutkaisen moraalis-eettisen kysymyksen näkeminen ainoastaan naisten oikeuksiin liittyvänä kysymyksenä on älyllistä ja moraalista laiskuutta.

Se, että jos abortit olisivat kiellettyjä ja se lisäisi kotikutoisten aborttien määrää ei voi olla peruste päättää asiasta. Lakeja ei voida säätää vain tyhmimpien ja hulluimpien ihmisten valintojen perusteella. Jos näin tehtäisiin voitaisiin vaatia kieltoa leipäveitsien myynnille koska aina on olemasa ihmisiä jotka käyttää teräaseita väärin. Tai yhtä hyvin joku voisi vaatia kaupasta varastelua sallituksi siksi, ettei joku mene ja ryöstä mummoja kadulla. Kukaan täysijärkinen tuskin alkaisi itse tekemään aborttia kun vaihtoehtona olisi synnytys tai keisarinleikkaus ja adoptioon antamisen mahdollisuus. Tilanteissa missä vaarassa on sekä lapsen että myös äidin henki on abortti kaikkein selkeimmin ymmärrettävä.

Ajan henki korostaa oikeuksia

Nykyaikana me elämme shoppailukulttuurissa. Kaiken tulisi olla helppoa ja oikeuksia tulisi olla paljon. On helppoa shoppailla oikeuksia jos ei tarvitse nähdä niiden vastapuolella lainkaan velvollisuuksia. Tämä on ajan henki. Velvollisuudet tarkoittavat usein tilanteita jotka täytyy hoitaa vaikka itseä ketuttaisi. Kun elämä on tehty liian helpoksi ja kokoajan korostetaan oikeuksia ja mukavuutta, voi velvollisuuksien kantaminen tuntua ylitsepääsemättömän vaikealle. Mielenkiintoista on myös esimerkiksi feministien suhtautuminen naisten oikeuksiin. En ole koskaan kuullut feministien vaativan tasa-arvon nimissä naisille asevelvollisuutta. Itsekään en sitä toki kannata koska sotiminen on miesten hommia pääsääntöisesti, mutta en olekaan liiallisuuksiin menevän tasa-arvon kannattaja kuten feministit. Sodan sattuessa myös miehiltä rajoitetaan yksilönvapautta ja oikeutta päättää omasta elämästään. Jos näin ei tehtäisi, voisi olla vaikea löytää riittävästi sotilaita puolustamaan heikoimpiaan ja maataan tyranniaa vastaan. Velvollisuus tarttua aseeseen tilanteessa josta ei itse ole vastuussa lainkaan (toisin on raskauden suhteen) vie pahimmillaan miehen hengen. Naisen päätös synnyttää lapsi vie hengen länsimaissa hyvin epätodennäköisesti.

Loppuun pieni ajatusleikki. Kuvitellaan, että olette suhteellisen hyvää ja onnellista elämää viettävä ihminen jonka vanhemmat toivoivat aikoinaan aborttia. Laki ei sallinut vanhemmille aborttia ja niinpä pääsitte elämään sitä elämisen arvoista elämää mitä  nyt elätte. Kannatatko tällaisessa tilanteessa abortin laillisuutta? Jos kannatatte, kannatatte samalla ajatusta siitä, että teidän elämällänne ei ole arvoa ja yhtä hyvin voisitte olla jäänyt syntymättäkin. Useimmat vaikeaakin elämää eläneet haluaa elää ja kokee esimerkiksi vakavan sairastumisen hyvin harmillisena.  Syntymätön lapsi ei kykene tällaiseen ajatteluun mutta me voimme olettaa, että mikäli hän osaisi ja pystyisi ilmaisemaan tahtoaan hän suurella todennäköisyydellä haluaisi elää kuten meistä useimmat. Koska hän ei VIELÄ kykene ajattelemaan ja ilmaisemaan tahtoaan on meidän aikuisten kannettava hänestä vastuuta poikkeuksellisen korostuneesti. Näillä syillä näen, että abortti ei voi olla ihmisoikeus vaan se paremminkin rikkoo ihmisoikeuksia vastaan.

Otan mielelläni vastaan erilaisia argumenttejä puolesta ja vastaan kommenttiosioon.