Monet pienet arjen valinnat tuntuvat hetkessä mitättömiltä. Kun teemme päivittäin huonoja valintoja ravinnon kanssa, emme huomaa olossamme mitään eroa lyhyellä aikavälillä. Pulla sillointällöin tai ahhhh niin raikas hapokas Cola piristää kummasti oloa. Ajan ylitse pienet asiat kuitenkin tuppaavat kertautumaan. Kun hitaasti sitten lihomme, voimme saada jopa diabeteksen ja sydänoireita. Tämä mielenkiintoinen ilmiö toteutuu yleensä erikseen tiedostamatta negatiiviseen suuntaan mutta sen hyödyntäminen positiiviseen suuntaan tulisi erikseen tiedostaa jotta osaa samaistua oikeaan lopputulokseen ja ohjata valintoja.

Kuten blogin lukijat tietävät, tuntee allekirjoittanut antipatioita vasemmistolaiseen talousajatteluun. Siinä energiaa käytetään enemmän muiden vaurastumisen purnaukseen ja suureen halukkuuteen sosialisoida vauraampien rahoja itselle verotuksen kautta, kuin omakohtaisen vaurastumisen edistämiseen. Tältä tiimoilta teen pienen esimerkkilaskelman yhdestä taloudellisesti älykkäästä ratkaisusta joka osoittaa miten massiivinen merkitys on taloudellisella ymmärryksellä ja korkoa korolle ilmiöllä sekä kurinalaisuudella. Esimerkki on äärimmäisen realistinen suurimmalle osalle vasemmistolaisia duunareita. Tämä ei ole suositus sijoittaa vaan toimii esimerkkinä.

Kuvitellaan, että meillä on 20 vuotias terve työkykyinen henkilö jolla ei ole työtä eikä rahaa mutta hänellä on selvä visio ja suunnitelma. Koska hänellä on visio ja ymmärrys, on hän erittäin motivoitunut saamaan työtä jotta saisi mahdollisimman nopeasti visionsa toimeenpantua. Eteenpäinsuuntautuvana ja innokkaana hän on valmis ottamaan vastaan työtä kaupan kassalta. Työ ei vastaa alkuunkaan hänen koulutustaan mutta koska koulutusta vastaavaa työtä ei ole tarjolla, hän päättää että se on hyvä ponnahduslauta elämässä eteenpäin. Viisi seuraavaa vuotta hän työskentelee kaupan kassalla ja toisin kuin niin monet nuoret, hän ei tuhlaa rahojaan ympäristöäkin kuormittavasti krääsään ja shoppailuun, vaan elää suhteelisen vaatimatonta elämää ja säästää nettopalkastaan 250 euroa kuukaudessa. 5 vuoden kuluttua hänellä on kasassa 15000 euroa joka tulee mullistamaan hänen elämänsä myöhemmin.

Koska nuorukaisemme on saanut säästettyä kurinalaisesti 5 vuotta, katsoo hänen pankkinsa että hän on taloudellisesti älykäs nuorukainen ja myöntää kaverillemme tulonhankkimislainaa 35000 euroa. Näin nuorukaisemme pääsee nyt 25 vuotiaana  sijoittamaan 50 000 euroa sijoitusasuntoon. Jotta hän saisi sijoitusasunnostaan kaiken hyödyn irti, hän on tietysti opiskellut asuntosijoittamista iltaisin välttääkseen asuntosijoittamisen sudenkuopat ostokohdetta valitessaan. Asunto tuottaa niin, että vastikkeiden, pääomaveron ja lainanlyhennysten jälkeen jää positiivista kassavirtaa 120 euroa kuukaudessa. Tämän 120 euroa kaverimme sijoittaa pienikuluiseen indeksirahastoon jonka pitkän aikavälin keskittuotto on 8%( aikaa tasaa romahdukset ja nousut ja pitkän ajan historiallinen keskituotto on noin 8%). Kun asunnon laina on 20 vuodessa maksettu, nousee rahastoon sijoitettava summa.

20 vuodessa rahastoon asunnon kulujen jälkeen sijoitettava 120 euroa kk on tuottanut yhteensä 71 000 euroa. Kun kaverimme tavoite oli saada 55 vuotiaaseen mennessä varallisuutensa kasaan, hänellä on samaisesta asunnosta lainan maksun jälkeen 10 vuotta aikaa sijoittaa lainanlyhennysten poistumisesta vapautuva ylimäärinen positiivinen kassavirta. Ajatellaan että lainanlyhenysten poistuessa sijoitetaan loput 10 vuotta asunnon nettotuottoja rahastoo 210 euroa kuukaudessa. Kaverimme on ehtinyt 55 vuotiaaksi ja hänellä on 191 000 euron rahastosalkku jonka asunnon vuokratuotot ovat generoineet hänelle ajan ylitse. Tämän lisäksi hänellä on vielä velaton sijoituasunto joka on todennäköisesti nostanut arvoaan 30 vuoden aikana. Tämän asunnon hän voi halutessaan myydä tai pitää edelleen vuokrattuna. On huomioitava ettei laskelmassa otettu huomioon mahdollisia remontteja kuten putkiremontteja koska laskutoimituksesta olisi tullut liian monimutkainen ja spekulaviitinen. Remontit kuitenkin nostaa asunnon arvoa eikä kokonaisuuden kannalta oleellisesti vääristä laskelmaa joka on hyvin suuntaa antava.  Isojen remonttien kulut on voitu myös huomoida asunnon valintavaiheessa hankkimalla kohde jossa isot remontit ovat takana.

Yhteenveto

20 vuotias kaveri säästi 5 vuoden aikana 250e/kk saadakseen kasaan omarahoitusosuuden 15000 euroa ostaakseen 50 000 euron sijoitusasunnon. Asunto maksoi vuokralaisien kautta hänen asuntolainansa ja hänelle jäi vielä 30 vuoden aikana asunnosta rahastoitavaksi varoja jotka tuottivat hänelle korkoa korolle-ilmiön kautta 191 000 euron rahastosalkun. Tämän lisäksi hänellä on nyt velaton sijoitusasunto jonka arvo minimissään on 50 000 euroa. Hänellä on siis 55 vuotiaana 246 000 euron varallisuus joka on kertynyt 15 000 euron alkusijoituksella! Hänellä on tämä varallisuus vaikka hän ei olisi sijoittanut enää latiakaan koko pitkän työuransa aikana lisää. Hän hyödynsi oikealla tavalla velkavipua pienellä riskillä ja sen jälkeen korkoa korolle-ilmiötä.

Johtopäätökset

Hyvin vaatimattomista lähtökohdista voi saada taloudellisesti vakaan aseman synnyttämällä pienistä valinnoista runsautta höydyntämällä taloudellista osaamista.  Taloudellisella älykkyydellä voi kohentaa erittäin merkittävästi omaa asemaansa ja hyvinvointiiaan. Harvalla meistä on nuorena kykyä ajatella asioita  esimerkin kaltaisesti ja juuri siksi jo peruskouluissa tulisi aloittaa voimallisesti taloudellisen älykkyyden opetus. Siinä missä kehitysmaissa lasten ja tyttöjen pääsy kouluun edistää monia asioita, edistäisi taloudellisen älykkyyden opetus köyhyyden poistamisessa maastamme. Olisi luovuttava sellaisesta suuresta harhasta, että sijoittaminen on vain valmiiksi rikkaiden harrastus. Esimerkkini skenaario on suurimman osan toteutettavissa. Tulojen määrää tärkeämpi asia on tiedon määrä kuten esimerkkini osoitti. Ja yhtä tärkeää kuin tieto on asennoituminen oikein. Jos asennoituu tyypillisen vasemmistolaisella tavalla vaurastumiseen ja elää purnaamalla ja vihaamalla rikkaita, sen sijaan että uskoisi itsekin voivansa vaikuttaa omaan talouteennsa, ei todennäköisesti koskaan tule tehneeksi sellaisia valintoja jotka voisivat jotenkin edistää vaurastumista. Siksi vasemmistolainen aate on köyhyyttä edistävää. Tulemme huommaamaan seuraavankin vaalikauden jälkeen ettei köyhyys ole maasta vasemmistohallituksella vähentynyt.

Tässä kohtaa purkaustani joka sanoisi, ettei raha voi olla elämässä tärkeintä. Vasemmistolaisten suhtautuminen rahaan on hyvin ristiriitaista. Raha ei kuulemma ole tärkeää silloin kun puhutaan vaurastumisesta eikä rikkauskaan tuo onnea, mutta kuitenkin valitetaan rahattomuutta ja lototaan. Jos raha ei ole yksilölle tärkeää niin silloin ei kai pitäisi purnata siitä, että jotkut vaurastuvat tai että itsellä ei ole varaa harrastaa tai syödä terveellisesti. Jos taas raha on tärkeää, niin oletettavasti silloin pitäisi pyrkiä edistämään omaa vaurastumistaan eikä ajatella vasemmistolaisittain joka lyö kapuloita rattaisiin kaiken vaurastumisen suhteen.

Kysymyksiä vasemmistointoilijoille

Eikö esimerkkini henkilö ole ansainnut sen, ettei sosialistit korota hänen pääomiensa verotusta koska hän on itse kantanut vastuutaan omasta taloudellisesta asemastaan pitkäjänteisesti ja päässyt tilanteeseen jossa hänen ei tarvitse kuormittaa sosiaaliavustusten muodosssa yhteiskuntaa? Hän siis maksaa jo valmiiksi veroja enemmän mutta samalla myös kuormittaa vakavaraisuutensa ansiosta yhteiskuntaa vähemmän. Hän siis vähentää köyhien maksutaakkaa kahta kautta.

Edelleen, eikö ole kohtuullista että kun kaveri on ollut kuluttamisessaan kurinalainen päästäkseen hyvään taloudelliseen asemaan, niin hänen pääomien verotusta ei nosteta koska hän on kuormittanut ympäristöä kurinalaisilla valinnoillaan vähemmän kuin ne jotka shoppailivat palkkansa?

Eikö ahneempi ole se joka peräänkuuluttaa rikkaimpien veronkorotuksien kautta itselle tulonsiirtoja vaikka ei ole tehnyt itse mitään ansaitakseen lisää rahaa, kuin se joka on omalla toimeliaisuudella pyrkinyt systemaattisesti riskiäkin ottamalla vaikuttamaan omaan talouteensa?

En suinkaan  väitä, että kaikki pystyisivät säästämään palkastaan tuon 250 euroa. Edes allekirjoittanut ei olisi pystynyt tekemään sitä 20 vuotiaana nuorukaisena puhumattakaan siitä, että olisin ymmärtänyt tehdä niin. Sen sijaan väitän, että vasemmistolainen ajattelumalli taloudessa ei ruoki miltään osin ihmisten hyvinvointia koska sen lääkkeet eivät yksinkertaisesti tuota lisäarvoa vaan rapauttavat sitä. Väitän myös, että senkin ajan kun painii taloudellisten haasteiden kanssa, olisi hedelmällisempää alkaa ajatella kuin vauraat ihmiset, etsien mahdollisuuksia ja lisäarvoa taloudelleen, ja käyttää aikaansa esimerkiksi sijoittamisen opiskeluun, kuin vastaavasti vain purnata siitä että rikkaammat ansaitsevat rahaa enemmän ja heitä ei mukamas veroteta vielä tarpeeksi.

Jos et ole nyt 20 vuotias jolla on aikaa, voit edelleen vaikuttaa siihen joudutko eläkeiän kynnyksellä valitsemaan ruoan tai lääkkeiden väliltä vai saatko kenties molemmat. Yhteiskunta ei tule koskaan poistamaan vasemmistolaisella tai muullakaan politiikalla ihmisten kurjuutta ja köyhyyttä Suomesta. Äänestämällä vasemmistoa voi saada kenties vappusatasen mutta tulonsiirrot eivät köyhyyttä voi poistaa. Se mihin voimme vaikuttaa on omat pienet valinnat ja ajatusmaailma. Nekään eivät takaa mitään mutta antavat paremmat mahdollisuudet.