Hesari julkaisi Ville Similän kommentin Uuden-seelannin iskusta. Ruoditaan hieman tekstin sisältöä.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006035900.html

"Uuden-Seelannin terrori-isku ei ole yksittäis­tapaus, vaan ilmentää maailman­laajuista muslimi­vihaa,"

Otsikko on erittäin mielenkiintoinen. Osaako joku kuvitella, että islamilaisen iskun kohdistuessa Eurooppaan uutisoisi Hesari juttunsa esimerkiksi "islamilainen terrori-isku ei ole yksittäistapaus, vaan ilmentää maailmanlaajuista islamilaista vihaa"?? Niin, en kyllä minäkään osaisi kuvitella. Tuollainen otsikko synnyttäisi valtavan kohun ja mittavat syytökset yleistämisestä ja ties mistä. Toisin sanoen jälleen kerran mennään uutisoinnissa kaksilla standardeilla. Se mikä on sallittua yhteen suuntaan, on tuomittavaa toiseen suuntaan. Jokainen voi kuitenkin halutessaan katsoa esimerkiksi wikipediasta listan terrori-iskuista ja tehdä omia laskutoimituksiaan kun tutkiskelee miltä suunnalta isoin osa terrori-iskuja suuntautuu, eikä tämä tee oikeutta iskuihin tietenkään millekään osapuolelle.

"Uuden-See­lannin terrori­hyök­käyksessä kah­teen moskei­jaan on kuollut vähin­tään 49 ihmistä. Kyse on pahimmasta terrori-iskusta vuosiin, eikä sen voi sanoa tulleen yllätyksenä."

Iskut eivät olleet suurin isku vuosiin. Mainitakseni esimerkiksi Nizzan iskut vuodelta 2016 jossa kuorma-auto ajoi väkijoukkoon surmaten 85 ihmistä. Samaisena vuonna Bagdadissa kuoli yli 290 ihmistä pommi-iskussa.

"Jos kaipaa esimerkkejä, näin vaalien alla niitä löytää näppärästi poliitikkojen Facebook-sivujen kommenteista. Melkein kuka tahansa poliitikko käy. Toiset lietsovat muslimienvastaista puhetta enemmän tai vähemmän suorasti, toiset ovat sen kohteina."

Merkillistä mutta allekirjoittanut ei ole törmännyt poliitikkojen tiimoilta laajaan islamin kriittisyyteen koska valtavirtaa tuntuisi enemmän olevan kritiikittömyys. Toiseksi kirjoittaja sekoittaa vihan ja kritiikin keskenään. Islamin tai minkä tahansa uskonnon taikka aatteen kritisointi ei ole samaa kuin viha. Mutta jos vihaa halutaan lietsoa niin rajoitetaan terve ja normaali keskustelu panettelemalla ihmisiä vihaajiksi jotka esittävät vain kritiikkiä. Ihmisten leimaaminen mielipiteiden ja sananvapauden köytön perusteella kyllä saa ihmiset vihaiseksi ja varsinkin jos tosiasioita ei saisi enää sanoa.

”Muslimiviha eroaa antisemitismistä merkittävällä tavalla: muslimiviha on poliittista valtavirtaa. Tunnetuin esimerkki istuu Washingtonissa Valkoisessa talossa."

Vaikka herra presidentistä ei pitäisikään kuten ei pidä allekirjoittanutkaan, ei pitäisi myöskään esittää valheita ihmisistä. Kyseinen presidentti on  kriittinen islamia kohtaan eikä ole osoittanut vihaavansa muslimeita. Jälleen kerran menee käsitteet kätevästi sekaisin. Toiseksi islam kriittisyys on kyselyiden perusteella esimerkiksi Euroopassa valtavirtaa kansalaisten keskuudessa, ei missään nimessä poliittista valtavirtaa. Poliittista valtavirtaa Euroopassa on kritikittömyys islamia kohtaan. Asia on juuri toisinpäin kuin kirjoittaja kirjoittaa. Antisemitismi taas on islamilaisessa maailmassa valtavirtaa. Samainen Hesari uutisoi taannoin miten esimerkiksi Saksassa islamilainen antisemitismi on muodostunut ongelmaksi.

Pohdintaa

Suuresti ihmettelen miksi Hesari viitsii julkaista vääriä tietoja sisältäviä kirjoituksia joissa tehdään ilmiselvää propagandaa. Eikö faktantarkistus enää toimi? Tällaisia väkivaltaisia iskuja käytetään mediassa helposti lyömäaseena terveen väkivallattomia kriitikkoja kohtaan jotka sattuvat vielä olemaan vaikka kansallismielisiä. Euroopan medioissa on jo pitkään tehty propagandaa jossa kaikki kansallismieliset ja maahanmuuttokriittiset puolueet tai yksilöt pyritään demonsoimaan joksikin mystiseksi äärioikeistoksi. Kuten olen aiemminkin kertonut, tälle on tietenkin poliittiset syyt. Koska EU haluaa edistää liittovaltiokehitystä ja keskittää valtaa Brysseliin, on luonnollisesti kaikki kansallista etua ajavat liikkeet sille suuri uhka. Tämän vuoksi mediassa kansallismieliset leimataan äärioikeistoksi tai populisteiksi. Toisin sanoen pyritään luomaan äärimmäisiä demonisointeja ihmisistä joilla on ainoastaan väkivallattoman terveitä kriittisiä mielipiteitä  esimerkiksi tietynlaisesta maahanmuutosta tai EU skeptisyyttä. Yleistys on tuomittavaa aina kun se liittyy johonkin maahanmuuttajavähemmistöön, mutta se muuttuu välittömästi hyveeksi kun tarkoituksena on demonsoida ihmisiä tai puoleita jotka haluavat säilyttää kansallisvaltioinsa itsemääräämisoittaan vaalivina demokratioina joissa oikeutetusti halutaan kansallisesti päättää millainen on järkevää maahamuuttopolitiikkaa. Kaksilla standardeilla mennään tässäkin asiassa. Nykypäivän Euroopassa ei ole mahdollista edustaa enää puoluetta (ei edes perustaa) joka olisi yhtälailla niin kansallismielinen kuin maahanmuuttokriittinen, ilman että se leimattaisiin joko äärioikeistolaiseksi tai populistiseksi. Tämä kertoo sananvapauden ja demokratian  tilan maanosassamme.

Lukuisten barometrien perusteella niin Euroopassa kuin Suomessakin kansan enemmistö on kriittistä suhteessa tietyistä maanosista suuntautuvalle maahanmuutolle. Tätä kriittisyyttä ei mitenkään ole vähentäneet islamistiset iskut Euroopassa kuten tuskin erinäiset tilastollisetkaan faktat. Tässä suhteessa on ongelmallista jo kansanvallan toteutumisen kannalta, että ne puolueet jotka vastaisivat kansan huutoon tässä kysymyksessä, ovat propagandalla leimattuja puolueita. Tästä propagandasta huolimatta on monessa maassa saatu valtaan maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvia liikkeitä.

Onko eurooppalaisilla tai muillakaan oikeutta sitten tehdä väkivaltaisia iskuja muslimeita kohtaan? Ei tietenkään ole. Onko eurooppalaisilla tai kenellä tahansa oikeutta suhtautua kriittisesti islamiin ja sen arvoihin ja edellyttää maahanmuuttopolitiikan uudelleen arviointia tilastojen, arvojen tai vaikkapa huoltosuhteen vuoksi? Tietenkin on.

Toivottavasti Hesari voisi joskus kirjoittaa lyhyen jutun jossa kerrattaisiin mikä olikaan kritiikin ja vihan ero! Toivottavasti Hesari myös ottaa faktojen tarkituksen käyttöönsä!