Useimmat meistä on joskus kuullut juttuja tutuista katsastusmiehistä tai peräti tutuista tullimiehistä. Kun on hieman suhteita niin asiat saadaan luistamaan. Perheiden ja sukujen kesken tämä sosiaalinen korruptio tunnetaan nimellä nepotismi. Kun nuori tulee ikään jossa kesätyöpaikalle on tarvetta, se järjestyy kätevästi kun isä tai muu sukulainen on firmassa merkittävässä asemassa. Politiikassa sosiaalinen korruptio näkyy oman puolueen jäsenten suosimisena erilaisiin tehtäviin nimitettäessä. Merkittvässä asemassa olevalle henkilölle tällainen suosiminen voi olla myös keino brassailla omalla vallallaan osoittamalla sitä lähipiirinsä edustajalle erilaisina myönnytyksinä ja erivapauksina.

Ongelmana on usein sovittaa oikeudenmukaisuus ja sosiaalisten suhteiden ylläpito toisiinsa. Jos et suosikaan sukulaista tai muuta lähipiiriin kuuluvaa henkilöä, hän saattaa kokea sen loukkauksena. Jos taas suosit jotakuta vain säilyttääksesi sosiaaliset suhteet hyvinä, saatat joutua tekemään epäoikeudenmukaisia valintoja. Näkisin, että suurimmaksi osaksi valinnat osuvat tällaisissa tilanteissa niin, että oikeudenmukaisuus on alisteista sosiaalisille suhteille. Ihmisellä on  vahva tarve vaikuttaa muiden silmissä hyvälle tyypille. Tämä tarve ei mitenkään  vähemmä taipumusta sosiaaliselle korruptiolle.

Vaikka tällainen sosiaalinen korruptio onkin syvältä, kokee meistä varmasti useimmat mielihyvää siitä jos meitä suositaan siksi, että kuulumme jonkun ihmisen sisäpiiriin. Lujittaahan se sidettä edelleen. Maailma on siitä epäkiitollinen paikka, ettei siitä saisi edes teorian tasolla luotua oikeudenmukaista ja ei-korruptoitunutta maailmaa.