Hesari uutisoi miten valtio joutuu auttamaan yrittäjien eläkevakuutuksien kanssa.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005791215.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=1b0c086ddf20d5b0aca8cb79b71ba456

Yksi syy ongelmiin on ettei yrittäjien järjestelmässä rahastoida lainkaan varoja kuten palkansaajien vastaavassa. Toinen merkittävä syy on se, että yrittäjillä itsellään on (kuten pitäisi kaikilla olla) päätösvaltaa siihen paljonko maksavat eläkevakuutusmaksuja. Erittäin moni yrittäjä mitoittaa eläkevakuutukset alakanttiin kahdesta eri syystä. Toiset mitoittaa sen pieneksi kompensoidakseen kuluja huonosti kannatavissa tai pienimutoisissa yrityksissä. Toinen huomattaasti mieluisampi peruste mitoittaa eläkemaksut pieniksi on taloudellinen ajattelu ja niin sanotun vaihtoehtoiskustannuksen ymmärtäminen.

Otetaan laskelma. Oletetaan että yrittäjä tienaa vuodessa 40 000  euroa. Tästä summasta 10 000 euroa menee YEL-vakuutukseen. Vaihtoehoiskustannus syntyy siitä, että joudumme asettamaan vastakkain saadun oletetun eläkkeen, vaihtoehtoisten sijoutuskohteiden tuottoihin. Molempia emme voi samalla pääomalla täysimääräisesti saada. Ajatellaan, että yrittäjä ilmoittaa yrittäjätulonsa sen verran pienemmäksi, että hänen eläkemaksunsa puolittuu 5000 euroon. Nyt yrittäjällä on teoriassa 5000 euroa enemmän sijoitettavaa. Jos hän sijoittaa 20 vuotta 5000 euroa vuodessa rahastoihin, saaden keskimäräisen 8% markkinatuoton, on salkun saldo sijoitusajan päätyttyä  noin 250 000 euroa. Toinen vaihtoehto hänellä on käyttää velkavipua ja ostaa joka toinen vuosi sijoitusyksiön ja odottaa, että vuokralaiset ovat maksaneet vuokrien muodossa nämä sijoitusasunnot velattomiksi noin 20 vuodessa. Hän voi myös sijoittaa molempiin omaisuuslajeihin halutessaan ja hajauttaa riskejä.

Sijoittaminen on tuntuvasti tuottoisampaa ja takaa merkittävästi suuremman elintason eläkepäivinä kuin eläkevakuutusmaksujen maksaminen täysimääräisinä. Yrittäjät joutuvat sietämään riskejä jo työnsä puolesta, joten moni on valmis ottamaan sen riskin, että joutuu työkyvyttömäksi ennen eläkeikää ja eläkkeet jäävät pieniksi. Yrittäjät ovat usein myös harjaantuneet taloudenpidossa ja he ymmärtävät miten kallista eläkemaksut ovat suhteessa saatavan eläkkeen suuruuteen. Palkansaajilla tulisi olla sama mahdollisuus säätää itse eläkemaksunsa suuruuden ja sijoittaa näitä varoja.

Jokaisen nuoren yrittäjän kannattaa miettiä haluaako hän aikanaan noin 2000 euron eläkkeen vai kelpaisiko hänelle mielummin 1000 euron eläke ja esimerkiksi 5 velatonta sijoitusasuntoa vuokratuloineen ja satojen tuhansien arvoinen rahastosalkku. Eläkemaksut ovat erittäin tehoton keino vaikuttaa omaan elintasoonsa vanhoilla päivillä.