Ruotsissa työtuomioistuin on tuominnut yrityksen maksamaan sakkoja koska ei suostunut palkkaamaan naista joka ei kätellyt työhaastattelijaa. https://yle.fi/uutiset/3-10356763

Työantajalla tulee olla oikeus kieltäytyä palkkaamasta henkilöä millä tahansa perusteella. Jos työnantaja edellyttää kättelemistä ja käytöstapoja kaikilta kantaruotsalaisilta työntekijöiltään, on tasa-arvoa edellyttää sitä myös muslimeilta. Mikäli jo työhaastattelussa käy ilmi ettei työnhakija hallitse paikallisia käytöstapoja, hänen voidaan ajatella muodostuvan ongelmaksi työsuhteen aikana. Muslimilla on toki oikeus olla kättelemättä työhaastattelijaa vedoten uskontoonsa, ja vastaavasti työnantajalla on oikeus pidättäytyä hänen palkkaamisestaan. Alun pitäen tämä muslimi siis syrji työhaastattelijaa sukupuolen perusteella mutta työnantaja oli tasapuolinen koska edellytti kaikilta työntekijöiltä samoja standardeja.

Ruotsissa vallitsee trendi jossa uskonnonvapaus tarkoittaa tasa-arvon heikentämistä. Maasta tunnetaan myös tapaus missä oikeus langetti työnantajalle tuomion koska kohteli muslimitaustaista työntekijää tasavertaisesti eikä suostunut antamaan hänelle erivapauksia. Ruotsissa kulttuurillinen herkkyys on ainoastaan yhdensuuntaista. Työtuomioituinen päätös yhdessä aiempien vastaavanlaisten tapausten kanssa antaa vahvan viestin yrityksille, että välttäkää viimeiseen saakka muslimitaustaisten palkkaamista tai työhaastatteluja koska voi hyvinkin olla, että löydätte itsenne oikeudesta. Muslimeille tämä päätös taas antaa vahvan signaalin siitä että vedotkaa aina kaikessa syrjintään ja rasismiin niin saatte tavoitteenne läpi. Jos liittää Ruotsissa monikulttuurisuus aspektin jotenkin vaatimuksiinsa oikeudessa, voi olla lähes varma voitosta.

Ruotsi on tehnyt maahanmuutossaan kaikki mahdolliset virheet. Onnistunut integroituminen edellyttää ettei positiivista syrjintään harjoiteta yhtään. Mitä enemmän tullaan vastaan kaikessa maahanmuuttajia, sitä vähemmän heillä on motivaatiota mukautua vallitsevaan yhteiskuntaan. Jos heidät opetetaan siihen, että vetoamalla omaan erilaisuuteensa tai uskontoonsi saat erivapauksia ja positiivista syrjintää, on heillä entistäkin vähemmän motivaatiota mukautua. Jotta maahanmuutto edes teoriassa voisi tuottaa hyvää hedelmää, tulisi muuttajille asettaa vaatimuksia eikä myönnytyksiä. .

Jos uskonnonvapaus tarkoittaa tasa-arvosta lipsumista on jossakin mätää. Se johtaisi tilanteeseen jossa tasa-arvon nimissä tulisi antaa kaikille myönnytyksiä ja erivapauksia uskonnollisin perustein. Uskonnonvapauteen voi kuitenkin käytännössä vedota vain maahanmuuttajat. Kun Suomessa päätettiin tasa-arvoisesta avioliittolaista, niin kristittyjen vaatimuksia lain eväämiseksi pidettiin lähes naurunalaisina ja tasa-arvon vastaisina. Vastaavasti jos muslimitaustaiset maahanmuuttajat esittävät toivomuksia uskonnollisen näkökantansa huomioimisessa, siihen huutoon vastataan nopeasti ja useinmiten kritiikittä ainakin poliittisesti. Ruotsissa on jopa ehdotettu kirkkojen ristien poistamista koska se voisi loukata muslimeita. Tällainen kulttuurilinen ydensuuntainen herkkyys vinouttaa koko yhteiskuntaa.

Ruotsi on kuin painekattila joka kerää koko ajan lisää painetta. Nykyinen meno on täysin kestämätöntä eikä voi jatkua purkautumatta enää vuosikymmeniä. On rakennettu yhteiskuntamalli jossa vetoamalla omaan erillisyyteensä saa erivapauksia ja jokainen joka kritisoi tätä epätasa-arvoista tilannetta, leimataan rasistiksi. Maassa maan tavalla on kauan kuultu totuus jossa piilee viisaus. Jos maahanmuuttajan uskonto aiheuttaa sen ettei kyetä elämään maassa maan tavalla, voi vapaaehtoisesti valita sellaisen maan jossa voi elää kokonaisvaltaisesti uskontonsa arvojen mukaan. Jos tulija ei kykene mukauttamaan sen vertaa käytöstään, että voisi kätellä, niin herää kysymys onko hän muutoinkaan halukas sopeutumaan tai kuinka hän käyttäytyy paljon suuremmissa kysymyksissä?

Uskonnot ovat siinä määrin erilaisia, että ne muodostavat keskenään ristiriitaisia odotuksia eri uskontokuntien välillä ja ovat myös monasti ristiriidassa vallitsevien käytösnormien tai lakien kanssa. Jos avaamme sekulaarissa yhteiskunnassa sen Pandoran lippaan jossa uskonnonvapauden annetaan loukata tasa-arvoa, olemme kestämättömällä tiellä. Uskonnonvapauden  tulee olla aina alisteinen yhteiskunnan tasa-arvolle ja laeille. Kristinuskon osalta olimme jo pitkään tilanteessa jossa tasa-arvo oli arvona tärkeämpi kuin uskonnonvapaus. Tästä osoituksena on tasa-arvoinen avioliittolaki ja mm. naisten äänioikeus. Nyt etenkin Ruotsi on islamilaisen maahanmuutton seurauksena herättelemässä uudelleen aikaa jossa tasa-arvo on alisteista uskonnonvapaudelle.