https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005737519.html

 

Jonkinlainen kompromissi EU:ssa saatiin aikaan pakolaisasioissa. Erinomaista on se, että pakolaisten vastaanottaminen tulee olemaan vapaaehtoista. Pakolaisavun asiantuntija Ida Schaumanin  toteaa:

"EU:n olisi pitänyt mieluummin tehdä pakolaispolitiikassaan enemmistöpäätöksiä kuin yrittää olla yksimielinen. Nyt hänen mukaansa on haluttu löytää ratkaisuja, jotka miellyttävät myös maahanmuuttoa vastustavia maita kuten Itä-Euroopan maat ja viime aikoina myös Italia."

Tänään Hesari uutisoi että yli puolet suomalaisista kannattaa turvapaikka­keskuksia EU:n ulko­puolelle. Uskoakseni eri Euroopan maiden kohdalla tilanne on saman suuntainen. Jos siis tekisimme kansalaisten toiveen mukaisia enemmistöpäätöksiä kuten Schauman toivoo, olisi tiukennuksia tullut varmasti. Kansallisvaltioissa enemmistöpäätökset kuuluvat demokratiaan. EU:ssa taas äänestyksillä poljetaan kansallisvaltioiden oikeuksia ja ihmisten luottamusta demokratiaan. Miten Itä-Euroopan maat voisi säilyttää sen pienen luottamuksensa EU:hun mikäli heidän toiveitaan ei olisi kuultu ja pidetty pakolaisten vastaanottaminen vapaaehtoisena? EU:n tulevaisuus on sanelupolitiikalla vaakalaudalla.

Nähdäkseni ratkaisu pakolaisongelmiin olisi tulevaisuuttakin ajatellen massiivinen pakolaisleiri sellaisessa maantieteellisessä sijainnissa jossa ilmasto on suotuisaa ympäri vuoden. Tällainen leiri rahoitettaisiin Euroopan ja mahdollisesti muidenkin maiden kesken. Pakolaisleiri olisi pysyvä ja sinne toimitettaisiin välttämättömät tarpeet ja palvelut terveenä säilymisen kannalta. Pakolaisille ei pidä antaa rahaa vaan ainoastaan ravinto, suoja, peseytymismahdollisuudet, terveydenhoito sekä viestintävälineiden käyttömahdollisuus. Tällä tavalla seulottaisiin pois elintasopakolaiset kuormittamasta systeemiä, että myös maksimoisimme avun määrän mahdollisimman monelle todelliselle pakolaiselle. Se, että sijaitseeko leiri EU:n ulkopuolella on täysin toisarvoinen asia. Leiriin hakeutua aina, eikä tarvittaisi edes isommin turvapaikkahakemuksia koska olisi oletettavaa ettei muut kuin oikeasti hätää kärsivät hakeudu tällaiselle vaatimattomalle leirille. Tällä tavalla säilyisi tulevaisuuden pakolaiskriisien aikana yhteiskuntarauha Euroopassa ja voisimme myös säilyttää taloudellisen kykymme auttaa. Sikäli kuin kykymme riittäisi, voisimme samalla yrittää puuttua pakolaisuuden juurisyihin eikä hoitaa ainoastaan seurauksia.

Afrikassa muhiva väestöräjähdys voi koitua koko Euroopan kohtaloksi ellei kyetä tekemään riittävän tomeria ratkaisuja ennakoivasti. Euroopassa ollaan huolissaan liikenteen päästöistä mutta unohdetaan miten paljon massiivisemmat vaikutukset ympäristölle koituisi jos Eurooppaan sijoitettaisiin satoja miljoonia ihmisiä Afrikasta.

Paljon on mediassa ja EU:ssa porattu Italian,Itävallan,Puolan, Tanskan ja Itä-Euroopan maiden ennestään tiukasta tai tiukentukeista linjoista suhteessa maahanmuuttoon. Tosiasiassa nämä maat voivat pelastaa koko Euroopan unioinin linjauksillaan koska  mikäli EU toistuvasti kävelee ylitse kansalaisten tahdon, lisääntyy EU:n vastustus samaa tahtia. Näiden maiden ansiosta EU kykeni saamaan jonkinlaisen ratkaisun asiassa. Kun EU on ollut eriripurainen ja luottamus siihen on rakoillut, on EU:n ratkaisuna ollut keskittää lisää valtaa Brysseliin, vaikka ongelmien juurisyyt ovat nimenomaan kansallisvaltioiden kokema avuttomuus EU:n ylivallan jaloissa. Toivoa herättää se, että on olemassa edellä mainittuja terveen kansallisen itsetunnon omaavia maita joilla ei ole kroonista tarvetta alistua EU:n edessä.