Blogini tarkoitus ei ollut alunperin keskittyä mihinkään tiettyyn aihepiiriin. Kuitenkin maahanmuuttoa käsittelen usein kirjoituksissani. MIksi? Maahanmuutto muodostaa sodan mahdollisuuden jälkeen suurimman yksittäisen uhan Euroopan ja sen valtioiden hyvinvoinnille. Toisinaan kuulemme kuinka näistä uhista puhuminen liitetään pelkoon tai jopa fobiaan. Voimme tehdä kansallisesti vääriä päätöksiä sotessa, verotuksessa, työttömyyden hoidossa ja lukemattomissa muissa asioissa. Me voimme kuitenkin pääsääntöisesti myös korjata harharetkiemme jälkeen nämä virheet muuttamalla lakia uudelleen.Maahanmuutto väärin toteutettuna on ongelma siksi, että sen muutokset yhteiskuntiin on peruttamattomia. Tämä johtuu siitä, että lainsäädäntömme ei voi ulottua säätelemään ihmisen arvomaailmoja ja asenteita taikka uskonnollista vakaumusta. Olisi uskottava se seikka, että muutto jostakin lähi-idästä Eurooppaan, ei tule muuttamaan saapujan käsityksiä ihmisoikeuksista, sananvapaudesta tai muistakaan arvoja niin kauan kuin uskonto pidetään elämässä keskiössä.

Asiaa voi ajatella käänteisesti. Kuvitellaan, että 50 000 suomalaista, ruotsalaista tai  saksalaista päättää muuttaa esimerkiksi Irakiin. Olemme tottuneet seksuaaliseen vapauteen, naisten oikeuksiin, sananvapauteen ja monenkirjaviin yksilönvapauksiin. Me jopa ajattelemme, että ihmisyys ylittää aina erilaiset uskonnot ja ihminen kohdataan ihmisenä huolimatta toisen vakaumuksesta. Jos muutaman vuoden kuluttua näille muutaneille tehtäisiin kysely siitä, miten hyvin ovat sopeutuneet ja omaksuneet Irakilaiset arvot ja käytöskoodistot, niin miten arvelette olisiko tulokset positiivisen lupaavia? Uskallan väittää, että mikäli nämä 50 000 ihmistä joutuisi jäämään Irakiin pysyvästi, he muodostaisivat mieluusti omat ghettonsa saadakseen säilytettyä edes jonkinlaisen mielenterveyden.

Jopa ylitsevuotavasta suvaitsevaisuudesta tunnetun Vihreän puolueen kansanedustaja on todennut ettei Eurooppa voi säilyä samaan aikaan demokratiana ja vastaanottaa miljoonia ihmisiä muualta. Ruotsi on meitä lähimpänä oleva malliesimerkki niistä seurauksista mitä kahden täysin erilaisen arvomaailman törmäämisestä seuraa. Jälki on rumaa. Maahanmuutto on kuitenkin asia, joka on halutessamme täysin hallinnassamme. Koska muutokset ovat peruuttamattomia ja eskaloituvia, on äärimmäisen tärkeää, että maahanmuuton ongelmista puhutaan paljon maassamme. Se on ainoa mahdollisuus vaikuttaa päättäjiimme siten, että he estävät maatamme menemästä länsinaapurimme tielle. Viisas oppii muiden virheistä, tyhmä ei edes omistaan.

Tulisi myös ymmärtää islamin eroavaisuus esimerkiksi kristinuskoon. Siinä missä kristinuskossa on keskiössä yksilön kokema hengellisyys, on islamissa keskiössä yhteiskuntamalli. Vaikka pohjimmiltaan molemmat kokisi tärkeäksi toteuttaa omaa hengellisyyttään, on islamissa äärimmäisen tärkeä yhteiskunnallinen ulottuvuus joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntia oman mallinsa mukaiseksi.  Islamissa ei voi sanoa olevan sellaisia piirteitä jotka tukisi toivetta siitä, että se omaa mukautumiskykyä tai sopeutumista ns. vääräuskoisten alueilla.  Poliitikot ovatkin heittäneet pallon meille kantavästölle ja peräänkuuluttaneet mukautumiskykyä uuteen tilanteeseen. Tämä on suuri virhe koska ongelmien juurisyyt eivät ole kantaväestössä vaan tulijoiden uskonnon lukitsemissa arvomaailmoissa.

Pääministerimme on todennut seuraavasti: "Islamin läsnäolo haastaa meitä laajemminkin kehittämään uskonnollista lukutaitoamme". Toisin sanoen siis pääministerimme mukaan meidän tulisi kehittyä eikä tänne saapuvien. Mikä olisi sellainen uskonnollinen lukutaito joka estäisi ne ongelmat jotka esimerkiksi Ruotsi on kohdannut maahanmuuttonsa seurauksena? Jos jossakin on oltu äärimmäisen hienotunteisia ja suvaitsevia sekä erityistoiveita kuuntelevia, niin Ruotsissa! Silti seurauksena on ollut turvallisuustilanteen pahenemista aina siihen pisteeseen saakka että maan pääministeri on jo väläytellyt armeijaa tueksi poliisin työlle pahimmissa ongelmalähiöissä. Silti kaduilla poltetaan autoja päivittäin ja poliiseja kivitetään. Silti raiskaukset on lähteneet täysin käsistä kuten muukin rikollisuus.

Lienee täysin selviö, että jos me mukaudumme islamilaiseen kultuuriin niin vaatimuksia tullaan esittämään tihenevään tahtiiin. Jos vielä vallitsee tilanne jossa erityistoiveiden evääminen tulkitaan rasismiksi, niin olemme väärällä tiellä. Lienee myös selvää ettei se lisää tulijoiden kykyä omaksua täkäläinen kulttuuri ja pelisäännöt jos palloa sopeutumisesta ei heitetä tulijoille vaan kantaväestölle joka jo ON sopeutunut omiin tapohinsa ja kulttuuriinsa.